Islanninhevossatuloita eri tarkoituksiin
Islanninhevossatulat voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri tyyppiin. Vaellussatuloiden ja askellajisatuloiden lisäksi voidaan puhua myös ns. islanninhevosten yleissatuloista, jotka sopivat monipuoliseen harrastamiseen.
Vaellussatulat
Ribattu istuin lisää ratsastajan mukavuutta pitkillä vaelluksilla.
Vaellussatuloiden perimmäinen tarkoitus on kantaa ratsastajaa pitkiä aikoja. Siksi niiden suunnittelussa onkin keskitytty erityisesti ratsastajan ja hevosen mukavuuteen. Vaellussatuloiden runko on jäykähkö. Paneelit voivat olla pitkät tai normaalipituiset ja mielellään villatopatut. Polvituet ovat maltilliset, eivätkä ne saakaan olla liian suuret, jotta ratsastaja pystyy liikkumaan satulassa vapaasti. Joissakin tapauksissa polvea vasten tuleva tuki voi aiheuttaa polven kipeytymisen pitkään ratsastettaessa. Perinteisissä vaellussatulamalleissa satulavyön vastinhihnat ovat lyhyet, jotta vyötä voidaan kiristää helposti suoraan selästä käsin. Nykyisin vaellussatuloissa käytetään kuitenkin myös pitkiä vastinhihnoja.
Kuten sanottu, ratsastajan mukavuus on yksi vaellussatuloiden perusominaisuuksista, joka nousee erityisesti esille, kun tarkastellaan satulan istuinosaa. Joissain satuloissa on niin sanottu ribattu, eli poimutettu istuin, joka pehmeän tuntuman lisäksi saattaa myös ilmastoida istuinta. Toisessa mukavuutta lisäävässä istuinmallissa istuimen keskiosaan on jätetty tilaa. Tällaiset ergonomisesti muotoillut istuimet voivat auttaa esimerkiksi ratsastajan selkäongelmissa, koska ne jättävät häntäluulle tilaa.
Vaellussatuloista löytyy yhä usein paikka häntäremmille, vaikka Suomen maastoissa se onkin lähes turha varuste. Häntäremmin tehtävä on toimia ”turvaremminä” erittäin jyrkissä alamäissä, mutta ei estää satulan valumista normaalissa maastossa. Normaalitilanteissa häntäremmin tulisikin olla löysällä. Yksi vaellussatulan tunnuspiirteistä on se, että siihen on tavallisesti lisätty paljon renkaita lisävarusteiden, kuten satulalaukkujen kiinnitystä varten.
Vaellussatuloista hyvä esimerkki on moderni Pathfinder, joka soveltuu erityisen hyvin pitkille vaelluksille.
Kuten sanottu, ratsastajan mukavuus on yksi vaellussatuloiden perusominaisuuksista, joka nousee erityisesti esille, kun tarkastellaan satulan istuinosaa. Joissain satuloissa on niin sanottu ribattu, eli poimutettu istuin, joka pehmeän tuntuman lisäksi saattaa myös ilmastoida istuinta. Toisessa mukavuutta lisäävässä istuinmallissa istuimen keskiosaan on jätetty tilaa. Tällaiset ergonomisesti muotoillut istuimet voivat auttaa esimerkiksi ratsastajan selkäongelmissa, koska ne jättävät häntäluulle tilaa.
Vaellussatuloista löytyy yhä usein paikka häntäremmille, vaikka Suomen maastoissa se onkin lähes turha varuste. Häntäremmin tehtävä on toimia ”turvaremminä” erittäin jyrkissä alamäissä, mutta ei estää satulan valumista normaalissa maastossa. Normaalitilanteissa häntäremmin tulisikin olla löysällä. Yksi vaellussatulan tunnuspiirteistä on se, että siihen on tavallisesti lisätty paljon renkaita lisävarusteiden, kuten satulalaukkujen kiinnitystä varten.
Vaellussatuloista hyvä esimerkki on moderni Pathfinder, joka soveltuu erityisen hyvin pitkille vaelluksille.
Stübbenin Adventure-satulassa on ergonominen, Biomex-systeemillä valmistettu istuin. Biomex-tekniikkaa on saatavana muihinkin Stübbenin satuloihin.
|
Pathfinder-satula jättää tilaa häntäluulle, mikä säästää ratsastajan selkää.
|
Askellajiratsastussatulat
Askellajisatuloissa on usein huomattavan isot polvituet. Tässä Top Reiterin satulassa tukea on myös pikkusiivissä.
Askellajikilpailuissa hevosen liikkeet pyritään esittämään maksimaalisina, mutta kuitenkin luonnollisina. Askellajiratsastukseen tarkoitettujen satuloiden tulisi toimia yhtä hyvin kaikissa islanninhevosen askellajeissa; tukien ratsastajaa ja toisaalta auttaen samalla myös hevosta kantamaan sekä itsensä, että ratsastajan. Askellajisatulaa valitessa on myös hyvä huomioida satulan soveltuvuus sekä kilpailutilanteessa, että harjoittelutilanteessa. Kilpailuissa ja treenissä hevoselta vaaditaan hieman eri asioita ja sitä toisaalta myös ratsastetaan eri tavoin. Ihannetilanteessa hevosella voisikin olla treenisatula ja kilpailusatula olemassa erikseen.
Askellajisatula on rakenteeltaan usein suhteellisen lyhyt, jotta hevosen lavoille jää riittävästi tilaa liikkua vapaasti. Runko ei saa toisaalta ylittää hevosen viimeisiä kylkiluita, sillä näin tapahtuessa hevosen lanne hyvin todennäköisesti kipeytyisi. Kylkiluiden takana ei nimittäin ole riittävästi tukirakenteita kantamassa ylimääräistä painoa. Askellajisatulan runko on myös aina jonkin verran joustava ja variaatioita löytyykin aina rungottomaan saakka. Satulan paneelit voivat olla villa- tai vaahtomuovitäytteisiä (Foam) ja usein pyritään ns. Close Contact -tyyppiseen satulaan, eli satulaan, jossa ratsastaja tuntee hevosen liikkeet paremmin ja toisaalta ratsastajan painoavut menevät helpommin perille hevoselle . Samaa ajatusta haetaan myös yksisiipisissä satuloissa, jolloin hevosen ja ratsastajan väliin jää mahdollisimman vähän ”ylimääräistä”.
Askellajisatula on rakenteeltaan usein suhteellisen lyhyt, jotta hevosen lavoille jää riittävästi tilaa liikkua vapaasti. Runko ei saa toisaalta ylittää hevosen viimeisiä kylkiluita, sillä näin tapahtuessa hevosen lanne hyvin todennäköisesti kipeytyisi. Kylkiluiden takana ei nimittäin ole riittävästi tukirakenteita kantamassa ylimääräistä painoa. Askellajisatulan runko on myös aina jonkin verran joustava ja variaatioita löytyykin aina rungottomaan saakka. Satulan paneelit voivat olla villa- tai vaahtomuovitäytteisiä (Foam) ja usein pyritään ns. Close Contact -tyyppiseen satulaan, eli satulaan, jossa ratsastaja tuntee hevosen liikkeet paremmin ja toisaalta ratsastajan painoavut menevät helpommin perille hevoselle . Samaa ajatusta haetaan myös yksisiipisissä satuloissa, jolloin hevosen ja ratsastajan väliin jää mahdollisimman vähän ”ylimääräistä”.
Webbers-mallisia jalustinhihnoja käytetään, jotta ratsastajan reiden ja hevosen väliin ei jää ylimääräisiä solkia painamaan.
Toisin kuin vaellussatuloissa, askellajisatuloissa on usein huomattavan isot polvituet ja myös satulan pikkusiivissä voi olla istuntaa tukevaa toppausta. Satulavyön vastinhihnat ovat koulusatuloiden tapaan pitkät, jotta ratsastajan reiden ja hevosen väliin ei jää solkia painamaan. Usein käytetään myös yksihihnaisia jalustinhihnoja (Webbers).
Istuinmalli vaihtelee askellajisatuloissa suorasta ”koulusatulamaisen kuppimaiseen”, lähinnä ratsastajan tarpeiden mukaan. 4-käyntisillä hevosilla näkee käytettävän enemmän kuppimaisempaa istuinta, kun taas 5-käyntisillä istuinosa on usein laajempi, jotta ratsastaja voi siirtää painoaan vapaammin.
Hyviä esimerkkejä askellajisatuloista ovat Top Reiter 9,61 ja Tölthesterin satulat esim Hrafn.
Istuinmalli vaihtelee askellajisatuloissa suorasta ”koulusatulamaisen kuppimaiseen”, lähinnä ratsastajan tarpeiden mukaan. 4-käyntisillä hevosilla näkee käytettävän enemmän kuppimaisempaa istuinta, kun taas 5-käyntisillä istuinosa on usein laajempi, jotta ratsastaja voi siirtää painoaan vapaammin.
Hyviä esimerkkejä askellajisatuloista ovat Top Reiter 9,61 ja Tölthesterin satulat esim Hrafn.
"Yleissatulat"
Lippo Leia on hyvä esimerkki yleismallisesta islanninhevossatulasta.
Islanninhevosille ei varsinaisesti tehdä yleissatuloita, mutta tällaiseen ryhmään voidaan laskea satulat, jotka soveltuvat suhteellisen hyvin niin maastoiluun, kuin askellajiratsastukseenkin ja jopa matalien esteiden hyppäämiseen.
Yleissatulat ovat usein tyypiltään jotakin vaellussatuloiden ja askellajisatuloiden väliltä. Tällaisissa satuloissa on usein kohtuulliset polvituet, jotka eivät lukitse ratsastajaa liikaa, mutta antavat kuitenkin tarvittavaa tukea. Istuinosa on tavallisesti puolisyvä tai laakea.
Monipuoliseen harrastamiseen soveltuvia satuloita ovat muun muassa Lippo Leia, Black Countryn Frelsi ja Stübbenin Benni’s Harmony -satulat.
Yleissatulat ovat usein tyypiltään jotakin vaellussatuloiden ja askellajisatuloiden väliltä. Tällaisissa satuloissa on usein kohtuulliset polvituet, jotka eivät lukitse ratsastajaa liikaa, mutta antavat kuitenkin tarvittavaa tukea. Istuinosa on tavallisesti puolisyvä tai laakea.
Monipuoliseen harrastamiseen soveltuvia satuloita ovat muun muassa Lippo Leia, Black Countryn Frelsi ja Stübbenin Benni’s Harmony -satulat.